Pakopiste näyttely 4.–28.9.2024
Popper galleria, Kilpisenkatu 9, Jyväskylä
Avoinna ke–pe 10–17, la 10–14
Pakopiste näyttely on kahdeksan käsityöläisen yhteisnäyttely, joka pidetään syyskuussa Popper galleriassa Jyväskylässä.
Pakopisteellä tarkoitetaan kuvataiteessa pistettä, johon kaikki viivat yhtyvät horisontissa. Näyttelyssä se kuvastaa tekijöiden monia syitä toteuttaa luovuuttaan käsityön keinoin: Yhdelle se on rentoutumista ja palautumista käsitöiden parissa, pakopaikka arjen velvoitteilta ja kiireeltä. Toiselle se on hyppy tuntemattomaan, viivat joita pitkin hiljalleen suunnata kohti uutta luovan alan koulutuksen avulla. Jollekin se on turvapaikka ja terapeuttinen pakopiste, jossa tekijän luovuuden eri puolet muuntuvat teokseksi. Näyttelyssä jokainen tekijä lähestyy pakopistettä omalla tavallaan ja omalta suunnaltaan. Teokset yhdistyvät lopulta uudella tavalla kokonaisuudeksi, yhteiseksi pakopisteeksi.
Näyttely tuo esiin tekijöiden kekseliäät ja tuoreet tavat lähestyä käsityötä. Tekijöiden inspiraation lähteinä toimivat mm. luonto, värit, esineiden jatkumo ja elämän kulku erilaisine sävyineen. Teosten tarkoitus on aktivoida aisteja monipuolisesti ja kutsua vuorovaikutukseen teosten kanssa. Näyttelyn teoksissa on käytetty ja yhdistelty monenlaisia käsityötekniikoita ja -materiaaleja, kuten mosaiikkia, korutekniikoita, neuletta, punontaa ja ryijysolmintaa. Osassa teoksista on hyödynnetty kierrätysmateriaaleja, jolloin aineen elämä voi jatkua pakopisteen jälkeen taas uudessa muodossa. Näyttely on osa mukana olevien käsityöläisten ammatillisia opintoja KSL-opintokeskuksessa.
Eeva Flyktmanin mosaiikkiteoksissa toistuvat naishahmot, joiden päänsisäisiä tunnetiloja ja käsitteitä hän kuvastaa taiteellaan. Eeva käyttää teoksissaan vahvoja värejä, kontrasteja ja runsaasti kierrätysmateriaaleja, sekä yhdistää tekniikoita aivan uudella tavalla.
Marjaana Göös on jyväskyläläinen haaveilija, joka yhdistää töissään kierrätyskeskusten aarteita, kansanperinteen kiemuroita ja mietteitään ihmisyyden ihmeellisyydestä.
Laura Korhosen kangaspuilla kudotuissa töissä aika pysähtyy: mennyt, nykyisyys ja tuleva lyövät sovinnon kättä. Töissä tekniikkana on ikivanha kangaskudonta ja materiaaleina ajattomat villa, puuvilla, pellava ja paju. Iina Lousan intohimona on tutkia itseä ja ihmismieltä taiteen ja käsityön keinoin. Mosaiikki-, makramee- ja paperimassatöissä näkyy myös mieltymys väreihin ja vaikutteet erilaisista kulttuureista.
Mirva Perälän koruissa ilmentyy into luoda sekatekniikoilla erilaisia teoksia sekä käyttöesineitä. Materiaalit kiertävät kädentaitajan kautta saaden uuden innovatiivisen muodon yllättävissä ja mielikuvituksellisissa ratkaisuissa. Outi Saarasen teoksissa materiaaleina ovat tuohi ja vanhat aterimet kolhuineen. Näistä materiaaleista on moneksi koruiksi sekä käyttöesineiksi.
Maarit Sorvarin neuleissa yhdistyy mutkaton muotokieli, käytännönläheisyys sekä geometriset, selkeät kuviot ja tarkoin harkitut yksityiskohdat. Näyttelyn neuleilla Maarit tuo esille, kuinka neulesuunnittelussa hänelle on tärkeää huomioida neuleohjeen muokattavuus kantajansa mieltymyksen mukaan eri värein ja materiaalein sekä mittasuhteita muuttamalla.
Susanna Viikin käsin värjäämät uniikit langat ovat ilo silmälle ja luovat inspiraatiota neulojalle. Susannan rakkaus väreihin korostuu langoissa.
